LT40 Sahan historia: Päämoottorin päivitykset

The LT40 Sawmill History: Engine Upgrades

Sahan päämoottori on yksi keskeisimpiä kriittisiä komponentteja tukkien sahauksessa tarvittavan energian tuottamisessa. Ensimmäisiin LT40-sahoihin 1990-luvun alkupuolella asennetut moottorit olivat taloudellisia ja suhteellisen vahvoja moottoreita. Mutta mikä tärkeintä, ne sopivat täydellisesti siirrettävään sahaan keveytensä ja kompaktin rakenteensa ansiosta.

Tyypillinen sahayhtiö 1980-luvun loppupuolella hyödynsi raskaita ja aikansa eläneitä kiinteästi asennettuja sahoja, jotka eivät mitenkään tukeneet taloudellisesti tehokasta puun käsittelyä. Vanha teknologia aiheutti korkeita taloudellisia kustannuksia ja vaikutti negatiivisesti ympäristöön. Tuohon aikaan käytetyt päämoottorit kuluttivat paljon energiaa ja lisäksi huomattava osa energiasta hukkui sahanpurujen ja lastujen tuottamiseen. Mainitun tyyppiset moottorit olivat pääasiassa sähkökäyttöisiä ja erittäin kookkaita moottoreita ja niissä oli tunnusomainen jäähdytysripoja sisältävä rakenne, jonka perusteella moottorit vaikuttivat tehokkailta mutta niissä oli todellisuudessa suhteellisen matala suoritusteho verrattuna vaikuttavaan kokoon.

Valtava muutos koitti LT40-sahaan asennettujen moottorien myötä. Pienestä koostaan huolimatta ne tuottivat riittävästi tehoa, kuluttivat vähän polttoainetta ja niitä oli helppo käyttää. Sopivasti valitun tarpeeksi tehoa tuottavan päämoottorin ansiosta ohut ja kapea tukkia sahaava sahanterä kykeni tuottamaan täydellisen tasaisella pinnalla olevia lautoja.

Polttomoottorit LT40-sahoissa

Ensimmäiset Puolaan 1990-luvulla toimitetut LT40-sahat oli varustettu amerikkalaisilla ONAN-polttomoottoreilla. Kyseessä oli 2-sylinterinen boxermoottori, jossa oli kookas valurautainen vauhtipyörä ja joka tuotti 24 hevosvoiman tehon. Moottoria pidettiin vahvana ja luotettavana ja se oli rakenteeltaan yksinkertainen ja toimi hyvin erilaisissa olosuhteissa.

Vuonna 1992 Wood-Mizer julkisti ensimmäisen dieselpolttomoottorin, jonka valmistaja oli ACME Motori. Tämä italialainen moottori tuotti 20 hevosvoiman tehon, mutta se ei saavuttanut suurta suosiota asiakkaiden parissa usein tapahtuvien vikaantumisten ja hajoamisten takia. ”ACME Motori -moottorit olivat ehkä hyvän näköisiä ja olivat kooltaan kompakteja, mutta ne eivät toimineet tyydyttävästi sahakäytössä. Ne oli suunniteltu pääasiassa rakennuskoneisiin, kuten sähkögeneraattoreihin ja laastikoneisiin, joissa niiden käyttö oli jatkuvaa ja moottorit kävivät tasaisella teholla. Sahakäytössä moottori toimi hyvin matalilla kierrosluvuilla, mutta kun terä osui sahattavaan puuhun ja moottori alkoi käydä kuormitettuna, se menetti vakaan ja tasaisen käyntirytmin”, kertoo kokenut tekninen asiakasneuvoja Robert Fret.

Polttomoottoreiden valikoima laajeni vuonna 1996 italialaisen dieselmoottorivalmistajan Lombardinin kahden eri mallin, 30 ja 40 hevosvoiman mallien myötä. Tämä moottori edellytti enemmän huoltoa ja huolenpitoa käytön aikana eikä miellyttänyt asiakkaita. Sen keskeisin heikkous liittyi sylinterinkannen ylikuumentumiseen sekä helposti vikaantuvaan polttoaineen suihkutusjärjestelmään.

Vuonna 2000 Wood-Mizerin sahoihin ryhdyttiin käyttämään japanilaisen Kubota-yhtiön dieselmoottoreita, jotka saavuttivat suosiota nopeasti asiakkaiden parissa. Nämä moottorit olivat rakenteeltaan yksinkertaisia, luotettavia ja toimivat häiriöttä lähes kaiken tyyppisissä ympäristöolosuhteissa. Nokka-akseli oli rakennettu hammaspyörien varaan eikä edellyttänyt huoltoa. ”Kun otimme käyttöön Kubotan moottorit kaikki moottoreihin liittyvät ongelmat jäivät pois. Viimeisten 20 vuoden aikana mieleeni muistuu vain kaksi suurempaa rikkoa näihin moottoreihin liittyen”, kertoo Dariusz Kujawa, Wood-Mizerilla 1990-luvun alkupuolelta asti työskennellyt asiakaspalvelun päällikkö.

Nykyisten tiukkojen päästörajojen takia Kubotan D33- ja D42-moottoreita ei enää käytetä EU:n alueella. Ne ovat kuitenkin edelleen myynnissä Aasiassa ja Afrikan maissa.

Muutaman viime vuoden aikana LT40:n yhteydessä on käytetty pääasiassa Kohlerin valmistamia luotettavia ja kentällä hyväksi todettuja polttomoottoreita.

Sähkömoottorit LT40-sahoissa

Ensimmäiset sähkömoottorit LT40-sahaan tulivat Euroopassa käyttöön vuonna 1991. Amerikkalaisen Baldorin (11 kW) moottorit oli varustettu klassisella käynnistysmekanismilla ja niitä pidettiin yleisesti kestävinä ja luotettavina moottoreina, jotka tuottivat koon suhteen melko suuren tehon. ”Ensimmäiset Baldorin sähkömoottorit tekivät vaikutuksen asiakkaisiimme. Ne olivat kevyitä ja kompakteja ja niiden päälohko oli sileä ilman jäähdytysripoja. Ihmiset eivät uskoneet, että niin pieni moottori voisi tuottaa niin suuren tehon”, muistelee Robert Fret.

1990-luvun alkupuolelta lukien LT40-sahan 3-vaihemoottorit oli yhdistetty 12 VDC:n jännitteellä toimivaan sahapään syöttömekanismiin ja hydraulipöydän toimintoihin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että vaikka saha oli varustettu AC-jännitteellä toimivalla päämoottorilla, saha kuitenkin tarvitsi myös 12 V:n akun ja laturin akun lataamiseksi. ”Tämä aiheutti paljon pohdintaa asiakkaidemme taholla, sillä he eivät oikein voineet ymmärtää, miksi sähköllä toimivalla moottorilla varustettu saha tarvitsi lisäksi laturin”, kertoo Robert Fret.

Noihin aikoihin päämoottorin pohjalevy oli yleiskäyttöinen, jonka ansiosta asiakkaat pystyivät halutessaan vaihtamaan päämoottorin polttomoottorityypistä sähkömoottoriin. Usein asiakaspalvelu suoritti työn asiakkaille pyynnöstä. Päämoottorin vaihto kesti kaikkineen vain noin 2 tuntia.

LT40-sahan osalta siirtyminen puhtaasti AC-käyttöisiin moottoreihin tapahtui 1998 ja kyseessä oli oleellinen sahaan liittyvä tekninen päivitys. Tämä uudistus mahdollisti yhtenäisen 380 V:n sähköasennuksen ilman laturia ja akkua. Uusi ratkaisu pidensi ja laajensi hydraulisen sahapenkin toimintoja. LT40-sahan AC-versioissa ei tarvittu rumpukytkimien rasvausta, joka oli tarpeellinen toimenpide DC-versioissa - toisin sanoen muutos oli käyttäjän kannalta merkittävä helpotus.

Kenelle sopii polttomoottori, kuka tarvitsee sähkömoottoria?

LT40-sahan alkuperäisten suunnittelijoiden Don Laskowskin ja Dan Tekulven suunnittelun lähtökohtana oli tavoite luoda kevyt ja kompakti kone, joka mahdollistaisi tukkien sahaamisen missä tahansa, joten ajatus polttomoottorin käytöstä voimanlähteenä oli perusteltu. Lisäksi maantieteelliset etäisyydet USA:ssa ovat oleellisesti pidemmät kuin Euroopassa, ja väestöntiheys kaupungeissa ja kylissä on myös erilainen ja mikä myös tärkeää, polttoainekustannukset ovat usein maltillisempia USA:ssa kuin Euroopassa.

Tämä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa kaikissa Euroopan maissa, kuten Puolassa. Sahojen käyttäjät työskentelivät usein lähellä asumuksia, joista oli saatavissa helposti sähköä jatkojohtojen avulla. Baldorin sähkömoottori oli tunnettu yksinkertaisesta rakenteestaan ja minimaalisesta huoltotarpeesta, päinvastoin kuin polttomoottorit, jotka edellyttivät öljynvaihtoa ja suodattimien vaihtoa vuodenaikojen vaihtuessa. Useat asiakkaat päättivät hankkia siirrettävän LT40-sahan sähkömoottorilla muistaen senkin lievän vaivan, että he joutuvat kuljettamaan mukanaan jatkojohtoja.

Nykyisin

Wood-Mizerin LT40-sahaa on tarjolla nykyään sekä polttomoottorilla että sähkömoottorilla, muutamina eri malleina. Asiakas voi valita vapaasti sahaansa parhaiten soveltuvan voimanlähteen ja vaihtoehtoja ovat sähköiset 11, 15 tai 18,5 kW:n mallit, sekä Kohlerin polttomoottorimalli 14-38 KM tai Kubotan dieselmoottori D25.

Erikseen on syytä mainita, että LT40 sisältää erinomaisen voimansiirtoketjun, joka edustaa tämän kokoluokan sahoissa tekniikan huippua. Se on eristetty teräkammiosta voimansiirtoketjun suojaamiseksi lialta ja sahanpuruilta, joita muodostuu itse sahausprosessissa. Voimansiirto päämoottorin akselilta teräpyörään on toteutettu kestävän yhtenäistetyn voimansiirtohihnan ja kytkinmekanismin avulla - vaihtoehtoina vakiotyyppinen manuaalinen kytkin terän kytkemiseen tai valinnainen automaattinen sähköisesti ohjattu kytkin.

Tutustu enemmän Wood-Mizerin LT40 siirrettävään sahaan:

***